Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

10. POMARKUN MARATON 25.11. RAPORTTI

10. Pomarkun juhlamaraton on juostu. Juoksu kokosi todella mukavasti porukkaa paikalle  ja ilmoittautuneita oli runsaat 120, joka on Pomarkun kolmanneksi suurin osanottajamäärä. Jälki-ilmoittautuneita tuli ennakoitua enemmän, vaikka olimmekin ennakoineet, että saattaisi se sadan juoksijan raja mennä rikki.

Viikon sääennusteet lupasivat Pomarkkuun pitkästä aikaa loistavaa säätä. Pari päivää aikaisemmin satoi lunta oikein kunnolla ja seutu näytti oikein talviselta. Mutta sitten luvattu lämpöaalto sateineen saapui ja sulatti jäät ja lumet. Kilpailupäivä oli aivan loistava sään puolesta. Aurinko paistoi ja lämpöä oli parisen astetta, mutta sitten tapahtui jotakin... Allekirjoittanut saapui kisapaikalle aamuvarhaisella. Sää oli vielä aamu seitsemältä hyvä. Ajoin reitin läpi ja hieman lisäsin vielä reittimerkkejä ja kaikki viittasi siihen, että tämä päivä olisi täydellinen juoksijoille. Sitten Aurinko nousi metsän takaa ja jostakin ilmeistyi alijäähtynyt ilma, vai miten se sitten sanotaankaan, mutta joka tapauksessa ilma jäädytti tiet ja kello 09.00 oli tiet jäässä. Vielä tässä vaiheessa uskottiin, että tiet sulaa, kun päivä etenee, mutta näin ei käynyt. Emme olleet varautuneet todellakaan tähän tilanteeseen. Tienpitäjän kanssa neuvottelun tulos oli se, että paljaalle asfaltille ei hiekkaa kannata levittää ja suola-autoja ei ollut päivystämässä. Ei ollut tienhoitajatkaan varautuneet tilanteeseen.

Pomarkku on tullut vuosien varrella tunnetuksi siitä, että siellä on yleensä kovin talvinen sää. Tuttujen kanssa keskustelin, jotka muistelivat, että monena vuonna tilanne on ollut sellainen, että muualla on ollut vihreää, mutta Pomarkkuun saavuttaessa on lumi valkaissut maan.

Mutta yhteenvetonta säästä voi mainita, että ilma oli Pomarkun historian paras, mutta juoksukeli yksi haasteellisimmista.

Tänä vuonna jouduimme väliaikaisesti siirtämään reittiä hieman, johtuen siitä, että patosilta on remontin alla. Haastattelin muutamia juoksijoita ja hieman yllättäen tästä uudesta reittimuutoksesta pidettiin. Juoksijoita on kuunneltava, joten saattaapa olla, että reittimuutos jää pysyvämmäksikin. 

Yhteen asiaan on hieman annettava lisävalaistusta. Lähtöä siirrettiin 30 minuuttia. Allekirjoittanut kantaa tapahtumasta kokonaisvastuun ja otan tietysti syyn osaltani vastuulle, vaikka en aivan tarkasti ottaen tiennyt siirron hetkellä syytä.  Pyydän anteeksi viivästystä. Nyt tiedän syyt ja tästä taas opittiin. Jatkossa ei ko. syiden vuoksi lähtöä siirretä PISTE. Viivästys liittyi tallentamiseen ja sen tuomiin haasteisiin. Osasyy oli myös se, että juoksijoita saapui paikalle jälki-ilmoittautumaan vielä alle tunti ennen lähtöä, vaikka kuinka teroitamme, että tunti ennen lähtöä pitää viimeistään ilmoittautua. Tähän otamme jatkossa tiukemman linjan.

Tapahtumassa ajanotto tapahtui ensimmäistä kertaa sirulla ja tulokset tulivat nettiin saman tien, kun juoksija oli maalissa. Tämä on tietysti juoksijan kannalta loistava asia, kun voi tarkistaa tuloksensa välittömästi.

Ensi vuonna Pomarkun maraton juostaan 24.11.

Lopuksi kiitos kaikille Pomarkussa mukana olleille juoksijoille.

Kiitos myös talkoolaisille ja erityiskiitos Pomarkun kunnalle, joka on ollut kiitettävästi mukana kaikkina näinä kymmenenä vuotena. 

Jouni Välisalo

 

KARAVAANI SIIRTYY TYKKÖÖLLE 6.1.

Tykköön maratonit täyttävät myös 10-vuotta ja juhlapäiväksi sattuu 6.1.2018. Tykköö eroaa sitten täysin muista tapahtumistamme. Juttelin Pomarkussa erään juoksijan kanssa ja hän kertoi omia kokemuksiaan Tykkööstä. Hänen mielestään Tykkööllä tuntuu aika pysähtyvän kaikessa hiljaisuudessa. Näinhän se tietysti on. Tykköö on kylä Jämijärvellä, jonne kunnan keskuksesta tulee matkaa n. 6 km. Maalaismaisema, järvi, vielä joitakin lehmiäkin kuuluu kylän elämään vilkkaan kylätalon kera. Jonkinlainen ylpeyden aihe on Tykköön koulu, joka porskuttaa ja voi itse asiassa tällä hetkellä hyvin. Se ilahduttaa monia, kun tiedetään kuinka Suomessa monelle kyläkoululle on käynyt. Kun Tykköön koulun sisään astuu, se saa monen, varsinkin hieman vanhemman henkilön kovin nostalgisiin tunnelmiin. Koulu on kuin tuulahdus entisaikojen kouluista. Pienet tilat tuovat tunnelmaa ja kaikki on kuin ennen. Tykköön lenkkiä kutsun legendaariseksi monestakin syystä, ehkä yksi syy on se, että reitillä on yksi alamäki, muttei käytännössä yhtään ylämäkeä. Moni on minulle esitellyt niitä ylämäkiä, mutta mielestäni laihoin tuloksin. Mikäli et ole ollut aikaisemmin Tykkööllä, tule itse toteamaan, onko se asia näin.