Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

OMARKUN MARATON 9.11. RAPORTTI

Pomarkku on Pomarkku. Näin voisi todeta jälleen yhden Pomarkun maratonin jälkeen. Tapahtuma on monin osin ainutlaatuinen ja aina sattuu ja tapahtuu, kun ollaan Pomarkussa. Tapahtuu kaikenlaisia juttuja, joita ei tapahdu toisilla maratoneillamme.

Tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta. 

Tämän vuoden tapahtumaa olimme siirtäneet muutaman viikon aikaisemmaksi edellisistä vuosista. Tähän oli muutama syy. Ensiksi myöhäisempi ajankohta lähellä Pomarkun joulun avajaisia hieman sekoitti tilannetta, koska maratonia seuraavana päivänä oli avajaiset.

Toinen syy oli se, että ajatuksemme, että tapahtumaa aikaistamalla saisimme paremmat olosuhteet ja ainaista liukkauden torjuntaa, hiekoittamista yms. päänraapimista ei tarvitsisi tehdä.

No, ensimmäinen asia toteutui, jälkimmäinen ei.

Alustava viikko oli mukavan syksyinen, viiden lämpöasteen tienoilla oleva säätila. Toki ennusteet lupasivat jo alkuviikolla, että saattaisi lunta tulla alustavana yönä. Tämän vielä alkuviikosta sivuutimme hieman hymyillen. Ei kai sitä nyt lunta vielä marraskuun alussa Pomarkkuun.

Mitä lähemmäs tapahtumaa kävimme, sen varmemmaksi ennusteet kävivät. Talvinen sää tulee!

Näinhän siinä myös kävi.  Yöllä lunta sateli muutaman sentin ja tiet jäätyivät. Ennusteet menivät siinä mielessä hieman pieleen, että alun perin lupauksena oli, että myös lauantai on talvinen. Viime hetkellä tilanne muuttui ja luvattiinkin, että lauantai on lämpöinen- Näin myös kävi ja aamuvarhaisella toivottiin, että lämpö sulattaisi kadut. Tämä tapahtui vasta iltapäivän puolella, joten tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin. Tiet hiekoitettiin kahteen otteeseen ja näin saatiin myös alkupäähän mukavan pitävä keli. Maratoonareilla oli sitten viimeisillä kierroksilla loistava keli. 

Mutta koska oltiin Pomarkussa, eihän tämä tietysti riittänyt kommelluksiin. Meillähän on RFD tulospalvelu käytössä. Ajanottajamme Jussi liukastui antenni kädessä oikein reippaasti ja antenni lensi kaaressa ja lujaa Asfalttiin. Niin myös Jussi. Mitäpä välineistä, niitä saadaan, mutta onneksi Jussi selvisi vahingoittumattomana. Mutta antenni ei selvinnyt, ainakin se otti itseensä, sillä tulospalvelu meni uusiksi vain puolituntia ennen starttia. Eli jouduimme nopeasti siirtymään puolimanuaaliseen ajanottoon. Onneksi Pomarkussa on jo totuttu, että sattuu ja tapahtuu. Talkoolaiset pitivät Jussin johdolla 10 min palaverin ja homma saatiin järjestettyä uudelleen. Ajanoton järjestämiseen uudelleen meni kuitenkin koneilla hieman aikaa ja lähtö myöhästyi 10 minuuttia, mutta sitten tärähti. Tästä eteenpäin kaikki sujui mallikkaasti. Jussi kertoi, että järjestelmä, johon siirryttiin on itse asiassa järjestelmä, jota käytetään kansallisissa hiihtokilpailuissa. Ai jaa ihmettelin. Hieman hiihtopuolella tullaan raskaammalla systeemillä, kuin normaalisti juoksussa.

Tämän vuoden tapahtumaan tuli kuin tulikin se 100 ilmoittautunutta, mitä varovaisesti arvuuteltiin. Vain kaksi ennakkoilmoittautuneista jäi tulematta! Lisäksi kelin mukavuudesta kertonee mielestäni parhaiten se, että vain kaksi keskeytti. Se on todella vähän sadan porukassa. Eli maaliintulijoissa päästiin komeaan lukemaan 97. Tähän määrään tarvitsee mennä jo monta vuotta taaksepäin. Viime vuonna sekä juhlavuonna jäätiin tästä lukemasta, joten Pomarkku kulkee tasaista latua, hieman jopa noususuhdanteisesti. Tapahtuma on hieman erilainen meidän normaaleihin tapahtumiimme verrattuna. Reittihän ei ole se nopein, mutta varmasti yksi mielenkiintoisimmista. Kylän keskustaan mahtuu niin paljon nähtävää ja koettavaa, että aika ei varmaan pitkästytä. Monet ilmaisevat, että Pomarkku on ohjelmassa vuodesta toiseen juurikin em. syiden vuoksi. Tapahtuman ulkoiset puitteet  ovat meille huippua. Hieno monitoimihalli tarjoaa kyllä mainiot puitteet. Pukutiloja riittää, vaikka tapahtuman triplaukseen ja silloinkaan ei tule ahdasta. Reitti on saatu kulkemaan aivan hallin vierestä, joten huolto on helppo järjestää, juoksijoilla on lyhyt matka sisälle jne. Kaikki on siinä mielessä kunnossa. Lisäksi Pomarkussa on meillä apuna mainiot talkoolaiset, jotka hoitivat homman todella tyylikkäästi. Myös liikenneohjaus saa Pomarkussa kiitosta. Ammattilaiset osaavat hommansa. Pomarkussa liikenneohjauksen hoitaa Isojärven Järvipelastusyhdistys. Monet juoksijat toteavat, että Pomarkussa juoksija tuntee olevansa todellakin keskipistessä, sillä siellä autoilijat odottavat, kun juoksijat menevät.

Pomarkun maraton oli myös Markku Kyröjärvi maratoncupin avauskilpailu. Seuraavat osakilpailut ovat Tykköön talvimaraton 4.1.2020 sekä maaliskuun loppupuolella oleva Heiskan maraton. Heiskan tapahtuman ajankohta varmentuu pian, mutta koska allekirjoittanut häärää myös Pirkan hiihdossa ja niin myös monet Hämeenkyrön talkoolaisista, niin ensin hiihdetään maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina Pirkan hiihto seuraavana sunnuntaina Reppu Pirkka, niin sitten Heiska on joko seuraavana viikonloppuna tai siitä viikon päästä. Tämä varmentuu pian.

Markku Kyröjärvi maratocup on kolmen osakilpailun taphtuma, jossa jokainen tapahtuma on omansa ja niissä jaetaan erilliset palkinnot, mutta yhteiskilpailuun lasketaan kolmen osakilpailun tulokset ja cupin voittaja ratkeaa Heiskassa. Lähtökohtaisesti kaikki, jotka osallistuivat Pomarkkuun, on mukana yhteiskilpailussa ja sitten tarkastellaan Tykköön jälkeen, ketkä cupissa jatkavat.

Pomarkun maratonilla oli myös arvonta. Edellä mainittujen ongelmien vuoksi arvonta siirtyi hieman  ja se saatiin suoritettua maratonin loppupuolella. Maratonilla arpaonniset saivat palkinnot heti, mutta sovittiin, että nettiin tulee kaikki voittajat ja sitten ne jotka voittivat osansa, mutta olivat poistuneet paikalta saavat palkintonsa erikseen sovittavalla tavalla. Huomenna meillä on vielä maratonin jälkisiivous. Yritämme saada joko huomenna tai sitten viimeistään tiistaina listan näkyviin.

Lopuksi vielä suuri kiitos kaikille osanottajille! Teitte loistavia suorituksia leveällä rintamalla. Mukana oli myös muutama ensimmäisen maratonin suorituksen tehnyt. Heille erityiset onnentoivotukset.

Lisäksi suuren suuri kiitos Pomarkun talkoolaisille. Teitte upean venymisen ja hoiditte nopealla aikataululla muuttuneen ajanoton, joka lisäsi hetkessä työmäärää valtavasti. 

Kiitos kaikille!

T. Jouni Välisalo

Seuraavassa pari sanaa seuraavasta tapahtumasta

 

4.1. TYKKÖÖN TALVIMARATON

Jo lähes kulttitapahtuman maineeseen noussut Tykköön talvimaraton juostaan jälleen! viime vuonna juoksu jäi väliin ja sain monta yhteydenottoa ja ihmettelyä, miksei Tykköötä järjestetä! No toiveet kuultiin ja taas Tykkööllä tavataan.

Mikä tekee Tykkööstä niin erilaisen. En osaa tarkalleen siihen vastata, mutta valistuneita arvioita voin tehdä. Kuulin Pomarkussa, kun joku sanoi, ettei mistään hinnasta jää pois Tykkööltä.  Sehän tietysti kuulosti hienolta.

Monelle Tykköölle tulo on vähän kuin shokkihoitoa varsinkin meluisasta, kiireisestä kaupungista saapuville. Kuten on usein todettua, Tykköö sijaitsee monen silmissä vähän kuin ei missään tai keskellä ei mitään! Ensin ajetaan Jämijärven keskustaan ja kun lähdetään Tykköölle, valoja ei näy, on pimeää, vähän mutkiakin, kunnes saavutaan Tykköön koululle ja maailma taas valkenee pimeän maiseman keskellä.

Mutta totuus ei ole aivan tuo. Meillä on myös karhuja, susia, ilveksiä ja ne muutamat koirat, jotka useimmat juoksijat huomaavat tai ainakin kuulevat. Nekin iloitsevat, kun Tykkööllä näkee juoksijoita. Myös hevoset ovat jääneet monen mieleen. Tänään puhuin Tykköön kyläpäällikön kanssa ja kerroin, että Teidän hevosenne ovat jääneet monen mieleen. Rouvalla oli hauska kuulla tämä ja suunnitteli, että pitäisikö Tykkööllä järjestää juoksijoille rekiajelua!

Monelle Tykköön koulu edustaa jotakin menneen ajan tuulahdusta, joka merkillisellä tavalla sykähdyttää. Vanha kansakoulu, jonka tilat ovat aika vaatimattomat ja muistuttaa olemukseltaan ja tiloiltaan jo entisiä hyviä kouluaikoja, mutta mutta se toimii yhä! Siellä on enemmän oppilaita, kuin milloinkaan on ollut. Kun kerron, että siellä on yli 50 oppilasta, saan usein miten epäuskoisia kysyviä katseita: Mistä ne oppilaat tulevat. No, sen voi jokainen halutessaan selvittää. 

Varmasti Tykköön reitti on myös erilainen. Kuten aina sanon, on Tykköön lenkillä yksi alamäki, muttei yhtään ylämäkeä. Tässäkin taistellaan siis kaikkien luonnonlakien vastaisesti.  Reitti on nopea, se tiedetään, mutta tiedetään myös yhtä hyvin mitä Tykköö on vuosien aikana tarjonnut: pakkasta, lunta, jäätä, sohjoa, kuivaa keliä, jopa lämpöasteita. Koskaan et tiedä, mitä Tykkööllä odottaa. Mutta se on varma, jos reitin kanssa ongelmia astuu kuvaan Ari, meidän hovikunnostajamme. Hänen työjälkeensä voi luottaa.  Reitti hiekoitetaan ja aurataan tarvittaessa niin hyvin, kuin vain voidaan.

Ja lopuksi totean sen taas pienenä yksityiskohtana, että allekirjoittaneen sydämessä on aina suuri paikka tälle kylälle. Kaikista tapahtumistamme tämä on se henkilökohtaisin juttu monestakin syystä.

Toivottavasti saavutte Tykköölle taas runsain joukoin.