Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

13 Pomarkun maraton 7.11.

Loppuraportti

Kolmastoista Pomarkun maraton on juostu ja on aika pienen yhteenvedon. Joku huikkasi, että se on onnenluku. No, niin tai näin, mutta tällä kertaa kyllä moni asia oli Pomarkun puolella. 

Historian paras sää jäi varmasti kaikkien mieleen. Kuten aikaisemminkin on puhuttu, kyllä Pomarkku on näyttänyt Suomen säästä aika hurjiakin puolia. On satanut vettä, jäätä, lunta. Muutaman kerran on ollut mustaa jäätä ja mitä milloinkin, mutta kuten jo viikko ennen ounasteltiin, tällä kertaa sääennuste lupasi Pomarkkuun hyvää säätä ja se todella saatiin. Aurinko paisto ja lämpötila kipusi lähes kymmeneen lämpöasteeseen, niin eihän pitkän matkan tapahtumaan oikein optimaalisempaa säätä voi toivoa. 

Tämä heijastui myös siihen, että tapahtumassa ei tullut ensimmäistäkään keskeytystä. Sitä voi myös pitää historiallisena tapahtumana. 

Tapahtumassa oli muutoinkin jälleen hieman muutosten tuulia.  Pomarkun patosillan remontti on valmistunut ja reitin linjauksia muutettiin tämän vuoksi. OIkeaastaan palattiin 2016 vuoteen, jolloin viimeksi juoksimme tämän lenkin. Koska tämän vuoden lenkki on sen verran lyhyempi, jouduimme ottamaan ns. 0-kierroksen, jolloin tarvittava pituus otettiin ylimääräisellä avauslenkillä, johon sisältyi myös pesäpallokentän kiertäminen. Tämä samainen lenkki tehtiin kyllä jo 2016.

Myös kuulutus toi tapahtumaan aimo annoksen lisää tunnelmaa ja tuntui että porukka viihtyi maalialueellakin oikein mukavasti. 

Matkoihin tehtiin myös selkeä muutos, koska ensimmäisen kerran mittasimme kympin tasan 10 km mittaiseksi. Tämä saattoi tuoda mukanaan myös porukkaa ja tänä vuonna historian havinaa tuli myös siinä, että 10 km:n matka nousi suurimmaksi matkaksi, tosin niukasti mutta kuitenkin. 10 km matkalla maaliin saapui 36, puolikkaalla 35 ja maratonilla 34. Eli yhteismäärä oli hienosti 105, jolla tämän vuotinen tapahtuma oli Pomarkun historian 6. suurin yhteismäärältään, mutta 10 km matkalle osallistuneiden määrä on historian suurin. 

Lähdöt olivat matkojen vuoksi hyvinkin kaukana toisistaan ja hieman arvelutti miten porukat saadaan samanaikaisesti liikkeelle. Noh, nykyajan tekniikka auttoi ja lähtö onnistui hyvin. 

Tapahtuman tulokset voit katsoa erillisestä tulossivuilta, mutta otetaan muutama nosto.

Tuloksellisesti kovinta vauhtia piti maratonilla Juha Laitinen, Lapuan Virkiä. Soolojuoksuna hän viiletti pitkin Pomarkun reittiä todella hurjasti. Pitkään näytti siltä, että hän alittaa 2.40 rajan, mutta viimeinen kierros hieman verotti ja loppuajaksi kirjattiin 2.41.11 jota voidaan pitää Pomarkun reitillä juostuna todella kovaksi vedoksi. Kuten hyvin tiedetään, Pomarkun reitti ei ole se nopein reitti, mutta maalissa Juha jutteli pitkään ja kertoili, että ei hän todellakaan pitänyt reittiä raskaana, vaan hän nimenomaan pitää, kun reitillä on mäkiä. Hän kuulemma odotti oikein, että kosken ylityksen jälkeen pääsee kunnolla kiristämään ruuvi kirkon ohi menevässä mäessä. 

Mutta hyvin maratonilla juostiin muutenkin, sillä Espoon Tomi Halme jäi nipin napin kolmen tunnin rajapyykistä ajallaan 3.00.13. Lähelle kolmea tuntia pääsi vielä useita juoksijoita, joten myös maratonin tulostaso kokonaisuutena erinomainen.

Naisten nopein oli Ylöjärveläinen Heli Laine, joka alitti 3.30 rajan maratonilla, 3.28:11.

Maratonin suorituksista pitää nostaa vielä RR:n suoritus, eli Rajahalmeen Reijo juoksi 250. maratoninsa. Onnea Repa!

Puolimaratonilla Kylmäkosken Veikkoja edustava Markus Välimäki teki kelpo tuloksen ajalla 1.22.50. Markushan on tuttu mies Kankaanpään maratonilta ja nyt kävi kokeilemassa Pomarkun reittiä. Sami Honkala pääsi myös alle 1,30.

Naisten nopein oli Porista Lauri Valli, joka uusi viime vuoden voittonsa ja kirjautti tällä kertaa ajan 1.39.28.

Kympin juokui tosiaan keräsi suurimman osanottajamäärän ja myös juoksu tuntui maittavan. Kisan nopeinta vauhtia piti Huugo Honkasalo, joka alitti reilusti 40 minutin, ajan ollessa 38.48.  

Naisten voittaja oli Kunto-Pirkkoja edustava Arja Virtanen, jonka loppuaika oli 46.32. Toiseksi kisassa tuli vasta 12-vuotias Priska Peltomaa, jonka loppuaika oli ikäänsä nähden erinomainen 47.53.

Moni kiinnitti huomiota porukkaan, joilla tuntui kaikilla selässä lukevan sama nimi. Anttoora. Ei, et nähnyt väärin, kyllä heitä oli siellä lähes joukkueellinen, eli seitsemän Anttooraa taivalsi reitillä eilen. Hienoa liikunnallisuutta paikalliselta perheeltä. 

Eilen oli taas kiva keskustella monen kanssa reitistä, sillä Pomarkun reitti herättää aina keskustelua. Tätä ei voida missään nimessä sanoa tasaiseksi reitiksi, vaan se sisältää kyllä nousua, mutta tietysti myös laskua. Maisemareittinä ja Pomarkun kunnan esittelynä tämä reitti on kyllä mitä parhain.  Reitin mielenkiintoa kyllä kehutaan aina estotta. Kierros tuntuu menevän niin nopeasti, että se on oikeastaan ohi, ennen kuin se kunnolla alkaakaan. Pomarkun maratonilla on oma vankkumaton ystäväj oukkonsa ja toivottavasti taas tämän vuoden tapahtumasta saatiin lisää Pomarkun ystäviä. 

Tapahtumassa on yksi henkilö, joka on juossut kaikki 13. Pomarkun maratonia ja hän on Raimo Mäkinen Porista. Myös Anja Lammi on lähtenyt liikkeelle joka maratonille, mutta hän on kerran joutunut keskeyttämään.

 

Kaikkinensa tapahtuma oli mielestämme kohtuullisen hyvin onnistunut. Mitään suurempia, eikä oikeastaan pienempiä ongelmia ei korviini kantautunut. Tietysti tapahtumaa aina pitää kehittää ja uusia juttuja tuoda, mutta kyllä Pomarkussa tulee säilymään samat elementit myös ensi vuonna.

Tätä vuotta tietysti varjosti myös Koronan mukanaan tuomat haasteet tapahtumaan, mutta silmämääräisesti katsottuna kaikki tuntui siltäkin osin sujuvan hyvin. Monet käyttivät maskia ja turvavälejä pidettiin. Toki Pomarkun hulppea monitoimihalli auttoi tässä asiassa todella hyvin, sillä satakunta juoksijaa saatiin hyvin hajautettua. Kiitos siitä Teille juoksijat, jotka olitte taas hyvin vastuuntuntoisia asian suhteen.

Lopuksi suuret kiitokset talkoolaisillemme. Teitte taas pitkän päivän ja suoriuduitte hommista hyvin. Kaikki tehtiin, mitä oli suunniteltu ja vähän ylimääräistäkin. 

Suuri kiitos myös Isojärven järvipelastusyhdistys ry:lle, joka vastasi liikenteenohjauksesta. Mielestäni he onnistuivat tehtävässään jälleen erinomaisesti.

Mutta suurin kiitos tietysti kuuluu Teille juoksijat. Ilman Teidän mukana oloa ei näitä tapahtumia voisi tietysti järjestää.

Palkintojen jaosta otettiin runsaasti kuvia. Songao latailee ensi viikon alussa kuvat kuvagalleriaan nähtäväksi. 

Seuraavaksi sitten siirrymme maratontapahtumissa täysin toisenlaiseen miljööseen eli 9.1. odottaa Tykköön talvimaraton. Voidaan sanoa, että siellä kaikki on aivan jotain muuta, kuin Pomarkussa. Siellä odottaa huippunopea ja tasainen reitti rauhallisessa maalaismaisemassa tammikuun hiljaisuudessa.

Kilpailukeskus, noh sitä ei oikein voi edes verrata Pomarkuun upeaan monitoimihalliin, sillä Tykköön kyläkoulu on vanhan ajan tuulahdus koulusta, joka kylläkin edelleen-ihme kyllä on toiminnassa. Mutta se tunnelma, jonka tuo vanha koulu luo tapahtumalle, on vertaansa vaille.

Mutta nyt suljetaan Pomarkun maratonin tapahtuma tältä vuodelta ja palataan asiaan ensi vuonna

 

Kaikille mukavaa syksyn jatkoa. 

 

Jouni Välisalo

Kankaanpään  Maratonklubi ry